Jutun mukaan elokuva on otettu Yhdysvalloissa hyvin vastaan, mutta ”poron teurastamiseen liittyvää kohtausta on kauhisteltu”. Näin ohjaaja uutisessa:
He kyllä pystyvät katsomaan toisille ihmisille tehtyä äärimmäistä väkivaltaa, mutta he eivät puhu lapsilleen siitä, että mistä heidän ruokansa tulee, toteaa Oreck.
Aatsingin saama huomio suomalaisessa ja kansainvälisessäkin mediassa on Sallan kunnankin kannalta merkittävä asia. Millaisia mielikuvia siinä tästä seudusta luodaan? Voisiko Sallassa jopa vierailla...
Oreckin elokuvassa on ideana kuvata paitsi ”arktisia lehmipoikia” eli poromiehiä myös peilata ihmisen ja luonnon välistä suhdetta syvemmin ja laajemmin. Näinä aikoina kun puhutaan paljon matkailun ekologisuudesta ja luonnonarvojen kunnioittamisesta, perinteisten luontoelinkeinojen kuvaaminen sopii hyvin kuvioon!
Ja mikä olisikaan parempi Sallan kolkka kuin Aatsinki, kun perinteitä kuvataan. Kylä on kasvanut Aatsinginhauta-nimisen kurun pohjoispäähän useiden järvien ja Aatsinkijoen muodostaman vesistön ympärille. Geologien mukaan Aatsinginhauta on syntynyt, kun vuosimiljoonien aikana eroosio ja jääkaudet ovat uurtaneet nykyisen rotkolaakson.
Seudulla on saamelaista historiaa, mistä kertonee sekin, että nimen Aatsinki on arveltu olevan saamelaisperäinen. Nimen takana voi olla isää tarkoittava pohjoissaamen sana, mutta toisaalta nimi saattaisi yhdistyä inarin- ja koltansaamen heinäsirkkaa tarkoittaviin sanoihin. Kansanperinteessä heinäsirkka on tarkoittanut myös uskomusolentoa, rahkoa eli kuuntervaajaa. Myös merkitys ’paha naispuolinen olento, syöjätär’ tunnetaan. Kiinnostavaa, salaperäistä...
Uudempi historia tuntee monia Aatsinkiin liittyviä jännittäviä tarinoita. Puhutaan esimerkiksi Märkäjärveä eli nykyistä Sallan kirkonkylää ja Aatsinkia yhdistäneestä Elämäntiestä, maastoon merkitystä suorahkosta polusta läpi selkosen. Sitä pitkin märkäjärveläiset tarinan mukaan kuljettivat laivojen maailmalta Aatsinkiin tuomia jauhoja ja muita tarvikkeita. Aatsinkijärven rannalla olisi sijainnut Märkäjärven kenttä, jota myös märkäjärveläisten Ameriikaksi on kutsuttu. Ilmeisesti nyt puhutaan ajasta, jolloin Märkäjärvelle ei vielä ollut maantietä ja tarvittavia tavaroita kuljetettiin vesistöjä pitkin.
Mutta muitakin kiehtovia tarinoita Aatsinki tarjoilee. Yksi niistä liittyy Pietarissa 1882 syntyneeseen Frans Nybergiin: ”Ja erämaan hiljainen, suuri henki lepää yli seudun painaen siihen suurenmoisen kauneuden leiman, että me maan eteläisimmissä osissa emme voi sellaista mielessämme kuvitellakaan.” Tästä lisää ehkä jo huomenna...
LÄHTEET
* Suurlähettilään tyttären Suomessa kuvaama teurastus kauhistuttaa USA:ssa. MTV UUTISET, 30.01.201. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suurlahettilaan-tyttaren-suomessa-kuvaama-teurastus-kauhistuttaa-usa-ssa/2780472
* Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki, 2007.
Oreckin elokuvassa on ideana kuvata paitsi ”arktisia lehmipoikia” eli poromiehiä myös peilata ihmisen ja luonnon välistä suhdetta syvemmin ja laajemmin. Näinä aikoina kun puhutaan paljon matkailun ekologisuudesta ja luonnonarvojen kunnioittamisesta, perinteisten luontoelinkeinojen kuvaaminen sopii hyvin kuvioon!
Ja mikä olisikaan parempi Sallan kolkka kuin Aatsinki, kun perinteitä kuvataan. Kylä on kasvanut Aatsinginhauta-nimisen kurun pohjoispäähän useiden järvien ja Aatsinkijoen muodostaman vesistön ympärille. Geologien mukaan Aatsinginhauta on syntynyt, kun vuosimiljoonien aikana eroosio ja jääkaudet ovat uurtaneet nykyisen rotkolaakson.
Seudulla on saamelaista historiaa, mistä kertonee sekin, että nimen Aatsinki on arveltu olevan saamelaisperäinen. Nimen takana voi olla isää tarkoittava pohjoissaamen sana, mutta toisaalta nimi saattaisi yhdistyä inarin- ja koltansaamen heinäsirkkaa tarkoittaviin sanoihin. Kansanperinteessä heinäsirkka on tarkoittanut myös uskomusolentoa, rahkoa eli kuuntervaajaa. Myös merkitys ’paha naispuolinen olento, syöjätär’ tunnetaan. Kiinnostavaa, salaperäistä...
Uudempi historia tuntee monia Aatsinkiin liittyviä jännittäviä tarinoita. Puhutaan esimerkiksi Märkäjärveä eli nykyistä Sallan kirkonkylää ja Aatsinkia yhdistäneestä Elämäntiestä, maastoon merkitystä suorahkosta polusta läpi selkosen. Sitä pitkin märkäjärveläiset tarinan mukaan kuljettivat laivojen maailmalta Aatsinkiin tuomia jauhoja ja muita tarvikkeita. Aatsinkijärven rannalla olisi sijainnut Märkäjärven kenttä, jota myös märkäjärveläisten Ameriikaksi on kutsuttu. Ilmeisesti nyt puhutaan ajasta, jolloin Märkäjärvelle ei vielä ollut maantietä ja tarvittavia tavaroita kuljetettiin vesistöjä pitkin.
Mutta muitakin kiehtovia tarinoita Aatsinki tarjoilee. Yksi niistä liittyy Pietarissa 1882 syntyneeseen Frans Nybergiin: ”Ja erämaan hiljainen, suuri henki lepää yli seudun painaen siihen suurenmoisen kauneuden leiman, että me maan eteläisimmissä osissa emme voi sellaista mielessämme kuvitellakaan.” Tästä lisää ehkä jo huomenna...
 |
| Aatsinkijokea Hanhikankaan kohdalta. |
LÄHTEET
* Suurlähettilään tyttären Suomessa kuvaama teurastus kauhistuttaa USA:ssa. MTV UUTISET, 30.01.201. http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suurlahettilaan-tyttaren-suomessa-kuvaama-teurastus-kauhistuttaa-usa-ssa/2780472
* Suomalainen paikannimikirja. Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Helsinki, 2007.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Voit vapaasti kommentoida blogimerkintää. Kommentit eivät tule näkyviin heti; bloggaajan pitää ensin hyväksyä ne. Voit lähettää myös muita kuin juuri tähän blogiin liittyviä huomioita Salla-aiheesta blogin kirjoittajalle. Kiitos!