Suuret ja pienet tarinat

Kveekareiden mukana tuli kuin valoa kylään. He olivat ahkeria ja iloisia. Heidän hartaushetkensä tekivät minuun lähtemättömän vaikutuksen. (...) he osasivat laskea leikkiä myös omalla taitamattomuudellaan. Matts, joka oli yli 2 metrin mies, rakensi yhdessä tavallisen kokoisen suomalaisen Pekan kanssa. Kumpikin naulasi lautansa rakentamisnäytelmässä niin korkealle kuin ylsi. Siinä oli katsojilla hauskaa, kun talosta tuli tietenkin vino.

Tämä pieni tarina sisältyy kirjaan Tuhkasta nousi Lappi. Kirjoitus on Maijaliisa Alatalon Kuinka Sallan Särkelän kylää rakennettiin. Kveekareita Särkelässä! Niin monta mielenkiintoista, yllättävääkin yksityiskohtaa tulee vastaan, kun näitä Sallan tarinoita selvittelee. Niin kuin nämä nuoret kveekarit eri puolilta maailmaa. Tulivat auttamaan Särkelän kylän jälleenrakentamisessa 1947.

Mainittu leikinlasku tapahtui kveekareiden läksiäisillanvietossa, jossa yhtenä ohjelmanumerona oli tuo talonrakentamista kuvaava esitys. Elettiin vuosia, joita myöhemmin on alettu kutsua jälleenrakentamisen ajaksi. Tuo mahtavan suuri menestystarina rakentuu lukemattomista pienemmistä tarinoista. Pienistä tarinoista puhuminen ei tarkoita sitä, että tarinoita haluttaisiin vähätellä. Pikemminkin ne nostavat esiin ajatuksen siitä, kuinka tärkeitä yksittäisten ihmisten kokemukset ja kertomukset ovat. Ei niin pientä tarinaa, ettei se olisi kertomisen arvoinen. Kerrottuna jokainen tarina sujahtaa tarinoiden suureen virtaan. Ilman pieniä tarinoita ei olisi suuria tarinoita. Pienistä puroista syntyy valtavirtoja.

Mitkä ovat ne pienistä tarinoista muodostuvat Sallan suuret tarinat, jotka kannattaa kertoa muillekin? Niitä on paljon.

Osa on jätettävä lähinnä tutkijoiden kerrottavaksi: geologia (maankamaran rakenteen ja kehityksen tutkimus), arkeologia (ihmisen muinaista menneisyyttä tutkiva tiede), etymologia (nimien ja sanojen alkuperän selvittäminen), genetiikka (perinnöllisyystiede) ja niin edelleen. Toki nämä kaikki liittyvät myös ihmisiin, menneisiin ja nykyisiin: miten jokin tietty maasto tai muinaismuistomerkki on perimätiedon mukaan ymmärretty ja millaisia tarinoita yhdistyy vaikkapa paikkoihin ja niiden nimiin. Monet tarinoista ovat kulkeneet suusta korvaan sukupolvelta toiselle, ja tarinoiden tietäjät ovat vielä keskuudessamme. Tarinoita onkin kirjattu jo runsaasti erilaisiin historioihin ja kyläkirjoihin, lehtijuttuihin ja niin edelleen. Meillä on runoilijoita, muita kirjailijoita, journalisteja. Meillä on kotiseutuhistorian aktiivisia harrastajia. Meillä on tietäjiä joka lähtöön.

Mutta monet tarinat ovat vielä muistiin kirjaamatta. Sitäkin useammat tarinat ovat vielä hyödyntämättä esimerkiksi Sallan matkailussa ja markkinoinnissa.

Suuria tarinoitamme ovat tietysti myös entinen elämä Kuolajärven pitäjässä, sota, evakkomatkat, aluemenetykset, jälleenrakentaminen. Suuria tarinoita ovat pakettipeltoaika, Ruotsiin ja etelään muutto, elinkeinojen muutos, matkailun nousu, rajan avautuminen 1990-luvulla.

Suuria tarinoita liittyy myös historian merkkihenkilöihin. Elias Lönnrot. I. K. Inha. Samuli Paulaharju. A. E. Järvinen. Mannerheim. Kekkonen. Lasse Virén. Spede Pasanen. Jari Kurri. Häkä-Häkkinen. Monet monet muut, joiden elämä sivuaa Sallan tarinaa.

Jo satoja vuosia sitten nämä seudut vetivät puoleensa ihmisiä, jotka ovat jääneet historiankirjohin. Elämme keskellä ei mitään, ja täältä moni on meidät löytänyt jo muinaisina aikoina. Kukahan oli sekin kulkija, jonka suksi jäi Särkiaavalle viisi tuhatta vuotta sitten. Maailman vanhin suksi muuten.

Suurin tarinoista on Sallan luonto. Tästä alkaa Lappi, meillä on näyttää sen monimuotoisuus. Pitkään kuntaan mahtuu monenlaista maastotyyppiä ja luonnonvoimaa. Tunturit, oivat, joet, purot, järvet, vaarat, jängät, kanjonit, haudat, vittikot, vitelikot, selät, rakat... erämaa.

Meillä on täällä on vielä enimmäkseen selvät vuodenajat. Meillä on Napapiiri. Meillä on vedenjakaja. Me elämme monen kansallis- ja luonnonpuiston keskellä.

Kauniita maisemia on kaikkialla maailmassa. (Sallalaisen mielestä ei tosin yhtä kauniita kuin Sallassa.) Miksi matkailija siis tulisi Sallaan?

Sallalaisia maisemia ja sallalaista luontoa on vain Sallassa. Täällä maisemiin ja luontoon liittyy sallalaisia tarinoita. Sallalaisia ihmiskohtaloita, ihmisluontoa. Erityisiä tarinoita. Kiinnostavia. Vetovoimaisia. Miten kertoa niistä muille?

Mennäänpä kattomaan yhtä jänkää... Ihan tavallisen näköinen jänkä, mutta... Ketkähän täällä ovat aikanaan liikkuneet... Tästä muuten löytyi maailman vanhin suksi 1938... Mitähän muuta jänkä kätkee syvyyteensä... Tiedättekö muuten, että täällä oli aikanaan kveekareita auttamassa jälleenrakentamisessa...

Opastaulu Särkelässä. Englanti kuulua Sallan englantia ;)

 
LÄHTEET
Veli Arrela (toim.): Tuhkasta nousi Lappi. Lapin jälleenrakentamista sanoin ja kuvin. Lapin maakuntaliitto, 1983.