maanantai 15. kesäkuuta 2015

Luvassa normaali sääskikesä

Normaali sääskikesä luvassa, arveltiin Ylen jutussa vastikään (Yle Perämeri 15.6.2015). Oikein luvassa, tuhahtaa moni. Ilimanki pärijättäisiin!

Mutta kun ei välttämättä pärjättäisi. Sääskillä on oma tärkeä tehtävänsä ekosysteemissä, siis luonnon toimintajärjestelmässä. Helsingin Sanomissa haastateltu hyttystutkija Jukka Salmela sanoo, että hyttyset tuottavat ekoyhteisöpalveluja (Kuukausiliite, kesäkuu 2015):
Kaksisiipisten hyönteisten rooli kasvien pölyttämisessä on suurempi kuin on arveltu, ja ne ovat merkittävä ravinnon lähde monille eläimille. Ilman sääskiä eivät esimerkiksi muuttolinnut saapuisi.

Sitä paitsi sääsket ovat olleet täällä paljon ennen meitä. Salmela huomauttaa, että jokainen korvissamme inisevä yksilö edustaa sukulinjaa, joka on jatkunut kymmeniä miljoonia vuosia. Jokaisen hengiltä läimäyttämämme hyttysen esiäidit ovat aivan varmasti syöneet veriaterioita dinosauruksista”.

Ne siis olivat täällä ennen meitä. Mitä todennäköisimmin ne ovat tällä myös meidän jälkeemme. Jos hyttyset jostain syystä katoavat palloltamme, todennäköistä on, että niiden paikan perii jokin toinen laji, ehkä hyttystäkin hankalampi ihmisen näkökulmasta.

Välillä tuntuu siltä, että juuri Lapin hyttyset ovat ihmisille ongelma. Kummallista. Niitähän on kaikkialla! Tai no, ainakin melkein kaikkialla. Ainakin Suomessa. Olen läimäytellyt hyttysiä niin Helsingissä, Mikkelissä kuin Oulussakin, niin Suomenlahdella kuin Näätämölläkin. Sivuston mosquito.org mukaan hyttysiä riittää maailmassa kaikkialle, missä olosuhteet ovat vähänkään suotuisat. Hyttysiä on tavattu niin Himalajan korkeuksissa kuin Intian kaivoksissa kilometrien syvyydessä.

Tutkija Salmela sanoo, että Suomesta tunnetaan lähes 3 000 sääskilajia. Hän seisoo haastateltavana erään jängän reunalla ja väittää, että sieltä olisi löydettävissä helposti 500 eri sääskilajia.

No, kaikenlaista. Näillä kairoilla on aina tultu toimeen hyttysten kanssa. On pidetty hyttyssavuja, on töljätty pikiöljyä pintaan, on otettu ohovia.


Enimmäkseen on huitaistu enimpiä pois silimistä. Ja taas mentiin!

LÄHTEET
Jouni K. Kemppainen: Täältä ne tulevat. Kuukausiliite, kesäkuu 2015. Helsingin Sanomat.
Tiina Rantamartti: Kohta päästään Lapissakin sääskentappotalkoisiin. Yle Perämeri, 15.6.2015.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyttyset
http://www.mosquito.org/faq#far



Hyttysessä on paljon tutkijoita kiinnostavia ominaisuuksia: Hyttysen ininä syntyy siipien värähtelystä. Hyttysten jalat kannattelevat jopa 20 kertaa itikan ruumiin painon. Poikkeuksellinen on myös hyttysen kyky käyttää suuosiaan: se tunkeutuu ihmisen ihon läpi käyttäen äärimmäisen vähän voimaa. Kuva: Vesa Heikkinen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Voit vapaasti kommentoida blogimerkintää. Kommentit eivät tule näkyviin heti; bloggaajan pitää ensin hyväksyä ne. Voit lähettää myös muita kuin juuri tähän blogiin liittyviä huomioita Salla-aiheesta blogin kirjoittajalle. Kiitos!